Siviilien ahdinko tekosyynä Helsingin Sanomille pelotella Venäjän sotatoimilla

Tuoreessa jutussaan Helsingin Sanomat innostuu siviilien hädästä Itä-Ukrainassa, koska lehden mukaan tämä mahdollistaa Venäjän sotavoimien tunkeutumisen Ukrainaan. Aloitetaanpa otsikoinnista.

Helsingin Sanomat otsikoi:

"Venäjä vaati pikaista apua Itä-Ukrainaan - Tappiolla olevat Venäjän-mieliset kapinalliset pyysivät tulitaukoa Donetskiin"

Helsingin Sanomat antaa ymmärtää jo otsikossaan, että tämän tulitaukoehdotuksen sekä mahdollisesti Venäjän huolen taustalla olisi kapinallisten "tappiolla oleminen". On vaikea arvioida missä vaiheessa sisällissotaa Helsingin Sanomat on tulkinnut kapinallisten olleen voitolla kaikin puolin ylivoimaista vastustajaansa vastaan. Kaiken ymmärryksen mukaan Ukrainan asevoimat eivät ole missään vaiheessa olleet tappiolla, vaikka maan käynnistämät massiiviset sotatoimet itsehallintoa vaatineita alueita vastaan ovatkin sujuneet huomattavasti hitaammin kuin alunperin tavoitteeksi ilmoitettiin sekä tuottaneet jopa raskaita tappioita. Yhtä kaikki, Ukrainan armeijasta, kansalliskaartista, ja useista sisäministeriön alaisista äärioikeiston ns. puolisotilaallisista joukoista koostuva sotilaallinen voima on täysin ylivertainen Kiovan hallintoa vastustaviin kapinallisiin nähden.

Helsingin Sanomat kirjoittaa:

"Pelko Venäjän mahdollisista toimista Itä-Ukrainassa vahvistui lauantaina, kun ulkoministeri Sergei Lavrov vaati pikaista apua Itä-Ukrainaan humanitaarisen kriisin vuoksi."

Tämä on melko käsittämätön lause kaikkinensa. Helsingin Sanomien rummuttama Venäjän pelko siis vahvistui lehden toimituksessa sen jälkeen, kun Lavrov oli Kerryn kanssa puhuessaan painottanut Itä-Ukrainan humanitäärisen tilanteen vakavuutta, ja toivonut alueen siviileille pikaista apua yhteistyössä kansainvälisten toimijoiden kanssa? Onko meidän siis syytä pelätä jopa Venäjän mahdollisesti Ukrainaan toimittamaa humanitääristä apua, koska se tulisi 'rajan yli Venäjältä'?

Vai vihjaako Helsingin Sanomat kenties jostain syystä, ettei länsi mitenkään voisi suostua tällaiseen kansainväliseen avustusoperaatioon, jonka vuoksi Venäjä olisi lopulta pakotettu toimimaan itsenäisesti avun saattamiseksi tarvitsijoille? Kumpi tässä tapauksessa olisi suurempi rikollinen? Humanitäärinen kriisi ei kuitenkaan katoa silmät sulkemalla. Lisäksi on hyvä muistaa, että EU salli jäsenmaidensa toimittaa Syyrian kapinallisille mm. panssaroituja ajoneuvoja luonnollisestikaan Syyrian hyväksyntää kysymättä.

Helsingin Sanomat jatkaa:

"Länsimaat ja Ukraina pelkäävät Venäjän käyttävän siviilien ahdinkoa tekosyynä rajan yli tunkeutumiselle."

Kuten todettua, Venäjä on tosiaan tarjoutunut kuljettamaan yhteistyössä Punaisen Ristin kanssa avustustarvikkeita, kuten lääkkeitä, vettä, ja ruokaa pahoin kärsineiden alueiden ihmisille. Helsingin Sanomien tulisi pikemminkin kysyä miksei avun vaatiminen ja tarjoaminen ole muidenkin maiden prioriteettina sotilaallisen avun lähettämisen sijaan. Sen sijaan esimerkiksi YK:n huolestuneista lausunnoista poiketen, lehti kirjoittaa kuin mitään todellista hätää ei olisi olemassakaan.

Helsingin Sanomille tämä kaikki edustaa vain Venäjän salakavalaa juonta "tunkeutua yli rajan". Vaikka mm. kansainvälinen Punainen Risti korostaa lausunnossaan tilanteen vaativan nykyistä suurempia ponnisteluja hädänalaisten auttamiseksi (Ukrainan omat toimet eivät siis riitä), tulee Venäjän kehoitus avun lisäämiseksi nähdä lehden mielestä hyvin epäilyttävässä valossa. Miksi ihmeessä ketään muka kiinnostaisi ukrainalaissiviilien hätä? Eihän Helsingin Sanomiakaan kiinnosta muut kuin ukrainalaissotilaiden kuolemat.

Helsingin Sanomat kirjoittaa:

"Samaan aikaan Venäjän-mieliset kapinalliset ehdottivat tulitaukoa Donetskiin, jossa he ovat joutuneet Ukrainan armeijan saartamiksi."

Kuten Helsingin Sanomat jutun otsikossaan antaa olettaa, tämä tulitaukoehdotus tulisi ilmeisesti nähdä vain merkkinä kapinallisten hädästä, vaikka se on täsmälleen sitä mistä Kerry ja Lavrov olivat edellisissä keskusteluissaan vajaa kaksi viikkoa sitten yksimielisiä. Ikävä kyllä humanitäärisen kriisin olemassaolon kiistänyt Ukraina kerkesi jo ilmoittamaan, etteivät suostu tulitaukoehdotukseen, sekä toistivat epärealistisen vaatimuksensa kapinallisten täydellisestä antautumisesta.

Helsingin Sanomille lähteeksi kelvannut Zahartsenkon lausunto korostaa nimenomaan piirityksen myötä pahenevaa siviilien tilannetta. Hän tuo ilmi, ettei piiritykseen oletettavasti jo pitkän aikaa valmistautuneilla kapinallisjoukoilla (huom. Sanomavahdin oletus) ole mainittavaa hätää, mutta uskoo siviilien tilanteen pahenevan katastrofaaliseksi piirityksen myötä, eikä humanitäärisiä käytäviä miljoonakaupungin siviilien poistumisen turvaamiseksi ole luotu. Tämän lisäksi Zahartsenko kertoo, ettei kaupunkiin saada tällä hetkellä toimitettua riittävästi lääkkeitä eikä ruokaa. Myös vesi on monin osin kaupunkia katki. Näiden syiden vuoksi Zahartsenko kertoo olevansa valmis tulitaukoon.

Sen sijaan, että Helsingin Sanomat näkisi tulitaukoehdotuksessa jonkinlaista toivonkipinää edes tilanteen tilapäiseksi rauhoittamiseksi, tai kertoisi tulitauon olevan myös Yhdysvaltojen toive, vaikuttaa lehti olevan täydellisesti Ukrainan raportoiman sotamenestyksen huumassa eikä näe Donetskin siviilien tilannetta tulitaukoa vaativana.

Piti Zahartsenkon lausuntoa kuinka uskottavana tahansa, jokainen varmasti ymmärtää jo tällä hetkellä raskaiden pommitusten kohteena olevan miljoonakaupungin piirittämisen voivan johtaa todella vakaviin seurauksiin nimenomaan siviilien näkökulmasta katsottuna, kuten mm. YK varoittaa. Erityisesti Zahartsenkon peräänkuuluttamien humanitääristen käytävien luominen sekä veden saannin turvaaminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

Sanomavahti uskoo ehkä naiivistikin, että jos Venäjä todella olisi aikeissa tulla rajan yli Ukrainan sotilaallisen voiman kukistaminen tavoitteenaan, se tuskin tekee sitä ambulanssien ja hätäapurekkojen voimin, yhteistyössä Punaisen Ristin kanssa.

Päivitys blogitekstiin 11.8.14: Tuoreiden uutisten mukaan Venäjä todella on tulossa rajan yli, kuten Helsingin Sanomat pelkäsi. Kyseinen rajan ylittävä avustusoperaatio toteutetaan yhteistyössä Ukrainan, Venäjän, sekä Punaisen Ristin kanssa. Lisäksi Sanomavahti huomasi Helsingin Sanomien lisänneen äskettäin juttuunsa kuvitukseksi kuvan sähköttömästä ja kaasuttomasta Popasnajan taajamasta.